On lienee sanomattakin selvää, että Kiinan maksukäytännöt poikkeavat suomalaisista niin kulttuurin, kuin tekniikankin puolesta. Suomessa asuessani ei lompakossani ollut ikinä käteistä, sillä sitä ei vain yksinkertaisesti tarvinnut mihinkään. Jokainen kauppa ja ravintola hyväksyi pankkikortin maksuvälineenä, ja näin turha seteleiden ja kolikoiden kanssa näpertely jäi kokonaan väliin. Valitettavasti Kiinassa valtaosa liikkeistä kelpuuttaa vain käteistä. Näin ollen olen joutunut uudestaan opettelemaan käteisen käytön ja kylläpä se tuntuukin kankealta… Kiinassakin kyllä on pankkikortit, mutta useat pienet yritykset eivät omista kortinlukijaa, sillä se on heille liian kallis käyttää. Ulkomaisten luottokorttien (Visa, MasterCard) käyttö kaupoissa on vieläkin nihkeämpää, mutta kuitenkin mahdollista mm. suurimmissa ostoskeskuksissa. Turistin onneksi, monet ottoautomaatit tukevat Visaa ja mahdollistavat näin rempuloiden (yuan ren min bi) noston lompakon täytteeksi.

Kiinan yuanit ovat vuosien mittaan kärsineet aika paljon inflaatiosta, mutta seteleitä ei kuitenkaan ole uusittu. Siksipä rahaa joutuu aina nostamaan tuhansittain ja kun suurin seteli on 100rmb (=noin 10e), saa pankista / ATM:stä aina mukaansa naurettavan paksun nipun punaisia seteleitä. Ainoa käytössä oleva kolikko Kiinassa on 1 jiao, eli 0.1 yuaniä. Kuitenkin jo 1 yuan on liian pieni raha ostaa yhtään mitään. Valitettavasti verojen kierto on Kiinassa edelleen arkipäivää, joten valtio on alkanut tarjoamaan houkuttimena verokuitteja, jotka ovat samalla arpoja. Näin ollen asiakas mielellään pitää itse huolen, että verot maksetaan ja hän itse saa mahdollisuuden voittaa hieman rahaa takaisinkin. Kuitin reunassa on rapsutettava pinta, jonka alta mahdollinen voitto paljastuu. Kieltämättä aika veikeä keksintö, mutta hidastaa asiointia melkoisesti pienemmissä ravintoloissa ym. liikkeissä. Eikä ainakaan meidän kohdalle ole osunut kertaakaan voittoa

Toisin kuin Suomessa, Kiinassa vuokra maksetaan yleensä 3kk välein. Tämä ihan käytännöllisyyssyistä, sillä usein vuokra halutaan käteisenä. Vesi-, sähkö-, netti- ja puhelinmaksut voidaan usein maksaa pankissa erityisellä automaatilla. Vesi, sähkö ja kaasu ovat useimmiten kortinlukijalla varustetun mittarin takana ja käyttö kuluttaa kortille ladattua rahaa. Kieltämättä ihan kätevää, mutta voi aiheuttaa ongelmia, jos kortin unohtaa ladata. Nettipankit ovat täällä onnettoman puutteellisia ominaisuuksiltaan ja siksi usein on pakko mennä pankkiin jonottamaan tuntikausiksi, että saisi asiansa hoidettua. Esimerkiksi rahaa ei voi vaihtaa kuin pankissa paikan päällä käymällä. Itse lähetän tilisiirrolla Suomesta euroja tililleni Beijingiin kerran kuussa, mutta Osuuspankki ei tue yuaneinä lähettämistä ja Bank of China ei muunna automaattisesti saapuvia euroja yuaneiksi… Näin ollen rahani ovat tilillä käyttökelvottomassa muodossa kunnes käyn vaihtamassa ne paikalliseksi valuutaksi.

Tags: Käteinen, Kiina, Luottokortti, Maksut, Pankki, Pankkikortti, Vuokra

Tämä teksti on julkaistu 15. Heinäkuuta 2009 klo 9:27 aiheesta Asuminen. Voit seurata tekstin kommentteja RSS 2.0 -syötteestä. Voit kirjoittaa kommentin, tai jättää paluuviitteen omalle sivullesi.