Arkisto päivämäärälle Lokakuu 2009

Elinkustannukset

18. Lokakuuta 2009

Vielä viime vuonna ja kesällä Beijingiin muuttaessani minulla oli vahva mielikuva siitä, miten Kiinassa eläminen on halpaa, johtuen paikallisen väestön tulotasosta. Nyt kun takanani on puoli vuotta arkea tässä maassa, olen alkanut huomaamaan, että Kiina, tai ainakin Beijing, on Suomeen verrattuna todella kallis paikka – jos siis ei oteta huomioon Euron ja Yuanin välistä kurssieroa. Tässä hieman omaa empiiristä tutkimustani:

Aloitetaan palkoista: Suomalainen työntekijä tienaa keskimäärin 1 900€/kk nettona. Beijingissä keskiasio on 2 000 ¥/kk. Alunperin vitsinä alkanut BigMac-indeksi kertoo jo karun totuuden. Beijingissä hampurilainen maksaa 12¥, Suomessa 4€. Subwayn subin hinnat toistavat samaa tarinaa: 30cm subi maksaa suomessa 8€, Beijingissä 30¥. Nyt joku varmasti jo haluaakin huomauttaa, että nämä tuotteet ovat länsimaalaisia, joten tietenkin ne ovat kalliita. Kuitenkin myös kiinalainen ruoka on kallista. Kahden hengen ateria ravintolassa maksaa 100¥. Suomessa vastaavankokoisen aterian hinta jää yleensä alle 50€.

Ruoka ei ole ainoa kallis tuote Beijingissä. Myös asunnot, autot ja polttoaine ovat tulotasoon nähden kalliita. 50m2 kaksio hyvältä paikalta maksaa Beijigiläiselle 7 000¥/kk. Tampereen keskustasta samankokoinen asunto irtoaa 800€/kk. Omistusasunnot ovat yhtä kalliita: 130 000€ tai 300 000¥. Lisäksi Kiinassa asunnon omistusoikeus raukeaa 60v asunnon ensimmäisestä ostosta, vanhojen asuntojen kaupasta lähes mahdotonta. Pieni japanilainen auto irtoaa Beijigissä noin 10 0000 yuanilla, kun taas Suomessa se maksaa 14 000€. 95-oktaaninen bensiini maksaa Suomessa hieman n. 1,3€ litralta, kun Beijigissä 93-oktaaninen maksaa 6¥/l.

Aivan kaikki ei tosin ole Kiinassa kalliimpaa – siivoja veloittaa Suomessa vähintään 25€/h, kun Beijigissä “tädin” saa siivoamaan asunnon vaivaisella 15¥/h.

Rahaa vaihtamassa

13. Lokakuuta 2009

Euroopassa ulkomaanvaluutan osto ja myynti onnistuu äärimmäisen kätevästi esim. Forexin toimipisteissä. Homma toimii kuten minkä tahansa hyödykkeen osto, eikä aikaa kulu kuin muutama minuutti. Sen sijaan Kiinassa, byrokratian ihmemaassa, rahanvaihdostakin on saatu hidasta ja hankalaa.

Joudun viisumin uusimisen takia poistumaan Kiinasta, joten edessämme on piakkoin pakollinen Hong kongin -matka. Matkaa varten nostimme hieman Hong kongin dollareita, sillä kurssi oli nyt edullinen ja matkakin on jo vajaan kahden viikon kuluttua. Kiinassa rahanvaihto onnistuu vain pankissa. Epäviralliset tahot vaihtavat rahaa myös muualla, mutta toiminta on laitonta ja riski joutua huijatuksi on suuri. Pankissa asioiminen vaatii ulkomaalaiselta aina passin esittämistä.

Ulkomaanvaluutan nostamista varten täytyy ainakin Bank of China:ssa täyttää erillinen lomake, jonka kanssa sitten mennään asiointiluukulle. Luukulle joutuu yleensä jonottamaan vajaan tunnin verran. Kun asioimaan lopulta pääsee, pankkivirkailija aloittaa vaadittavan paperisodan selvittämisen. Ennen nostoa tehdään selväksi rahanvaihdon hinta ja käytettävä valuuttakurssi. Erilaisia siirtotositteita yms. kuitteja tulee kymmenkunta. Kaikkiin näihin tarvitaan allekirjoitus ja pankin leima. Kun lappusia on pyöritelty aikansa, saa käteensä nostamansa setelit ja nipun kuitteja. BoC:ssä suurin vaihdettava rahasumma on 600 USD päivässä. Menettely saattaa poiketa eri pankeissa, mutta pääpiirteittäin homma toimii kaikkialla samanlailla.

Nostettuamme Hong kongin dollareita, huomasin seteleissä lukevan erikoisen tekstin: “… pankki lupaa maksaa tästä setelistä 500 HKD”. Toisin kuin useimmissa maissa, Hong kongin erityishallintoaluulla rahaa painaa kolme pankkia. Erityisen ovelaksi järjestelmän tekee se, että jokaisen pankin setelit ovat erilaisia. Järjestely ei ole maailmassa ainutlaatuinen, mutta äkkiseltään tuntui aika jännältä miten kolme täysin erinäköistä seteliä käy samasta valuutasta. Tosin Manner-Kiinassakin on tottunut rahan nopean muuttumisen aiheuttamaan ilmiöön: samanarvoisia rahoja löytyy lompakosta useina erikokoisina kolikkoina ja seteleinäkin. HKD sattuu vain esiintymään eri muodoissa usean painajan, eikä niinkään inflaation vuoksi.

Kiinalainen kauppa Tampereella

7. Lokakuuta 2009

Varsinaisesti tämä ei kuuluisi tähän blogiin, mutta koska Tampere on kotiseutuani, mainostan tässä nyt kuitenkin uutta löytöämme. Tampereen keskustassa, Hallituskadulla, sijaitsee pieni aasialaista ruokaa myyvä kauppa nimeltä Asia Outlet. Itse asuin Tampereella toisella puolella keskustaa, joten Hallituskatua ei tullut kovin usein tallattua, enkä ilmeisesti siksi ikinä huomannut kyseistä puotia. Muita syitä voi olla sen merkityksettömyys minulle noihin aikoihin tai sitten liike on vain uusi. Oli miten oli, kyseinen pulju löytyi sattumalta netissä surffaillessa ja morsiameni innostui heti heidän valikoimastaan, jota Tampereella asuvat kiinalaiset kehuivat. Tarjolla on paljon täällä Kiinassa tunnettuja hyviä merkkejä ja erilaisia ruoka-aineita, joita on muuten vaikeaa löytää Tampereen kaupoista.

Jos olet aasialaisen ruoan ystävä ja asut Tampereella, kannattaa liike käydä tsekkaamassa. Osoite on Hallituskatu 7. Kuvaa ei valitettavasti ole minulla tähän laittaa, sillä en halua käyttää luvatta toisten kuvia ja itse en ole paikanpäällä kuvaamassa.

Metroturvallisuus

4. Lokakuuta 2009

Keskisyksyn juhlan aikana on perinteistä viettää aikaa vanhempien luona, joten mekin kävimme ensin morsiameni isovanhempien luona ja sitten isän kotona. Samalla tuli tutustuttua suuren maailman turvallisuuskulttuuriin ja testattua upouusi metrolinja 4.

Itsenäisyyspäivä on vasta ohi ja Beijing on edelleen täynnä ulkopaikkakuntalaisia turisteja. Sinänsä kadut ovat varsin tyhjiä, mutta metrossa ja kaupoissa väkeä riittää. Juhlan kunniaksi turvatoimia metrossa on kiristetty ja jouduinkin todistamaan vartijoille, että mukanani kantama jääteepullo sisälsi todella sisälsi juomaa. He pyysivät minua kaivamaan pullon repusta ja juomaan siitä. Kyllä vähän ensin ihmetytti, sillä tämä oli ensimmäinen kerta kun tätä tapahtui, mutta ihan ymmärrettävää toimintaa tuo on. Morsiameni sanoi, että samanlaista pullojen maistelua piti harrastaa Olympialaisten aikaan.

Nelosmetro oli puitteiltaan ja junaltaan varsin komea, mutta ei mitenkään erityisen hieno verrattuna muihin uusiin linjoihin. Matkasimme kyseisellä junalla Haidian huang zhuangista aina eteläisimmälle pääteasemalle asti ja kylläpä matkaan liittyi ongelmia. Juna pysähtyi keskelle tunnelia kolme kertaa ja odottelimme pimeässä samalla kun kuulutus kertoi matkan viivästyvän hetkellä. Onneksi pysähdykset olivat vain muutaman minuutin luokkaa. Lisäksi muutamassa kohdassa juna rysähti ja nytkähti aika pahasti ja valot vilkkuivat kun ilmeisesti radan sähköistyksessä oli vikaa ja/tai kiskoilla oli rojua. Eli eipä tainnut olla vielä ihan oikeasti valmis koko rata, mutta pitihän se saada itsenäisyyspäiväksi auki. Toivottavasti mitään vakavampia puutteita ei ole tunneliin tai junaan jäänyt, että mitään onnettomuuksia ei pääsisi sattumaan…