Arkisto päivämäärälle 29. Marraskuuta 2009

Kiinan viisumi

29. Marraskuuta 2009

Kun noita viisumeita on nyt tullut tehtyä jo melkoinen läjä, niin ajattelin kirjoittaa pienen tietoiskun. Toivottavasti tästä on jollekin vielä hyötyä :)

Kiinan kansantasavalta

Viisumi tarvitaan aina. Suomessa viisumin saa vain viemällä viisumihakemuksen ja passin henkilökohtaisesti Kiinan suurlähetystöön, Helsinkiin. Hakemus on tulostettavissa Kiinan suurlähetystön verkkosivuilta. Lisäksi tarvitset passikuvan, majoituspaikan osoitteen ja mahdollisesti kutsukirjeen, sekä paluulennon tiedot. Todennäköisimmin haluat hankkia turisti-, eli siis L-viisumin. L-viisumia on saatavilla kolmea eri laatua: yksi, kaksi ja monta käyttökertaa. Yhden ja kahden käyttökerran viisumin saa korkeintaan 30 päiväksi, monen käyttökerran 90 päiväksi (30+30+30). Pisin yhtämittainen jakso Kiinassa on aina 30 päivää. Oman ja muiden kokemusten mukaan pidemmän Kiinan viisumin saaminen on aina enemmän tai vähemmän arpapeliä. Riippuu pitkälti siitä kuka viisumin myöntää ja mihin aikaan olet menossa Kiinaan.

HUOM! Hakemusta ei voi nykyään enää lähettää postitse ja maksu pitää tehdä joko pankkikortilla tai tilisiirrolla. Käteinen siis ei enää kelpaa ja paikalla on aina käytävä henkilökohtaisesti vaikka asuisikin kauempana.

Jos et aio asua hotellissa, tulisi muistaa käydä rekisteröitymässä lähimmällä poliisiasemalla viikon 24h kuluessa maahan saapumisesta. Myös Hong kongin ja Macaon asukkaiden täytyy käydä rekisteröitymässä. Poliisi antaa rekisteröitymisestä kuitin, jota tarvitaan mm. viisumin jatkamiseen. Hotellit tekevät tämän puolestasi, joten silloin tarvetta erilliselle rekisteröitymiselle ei ole. Rekisteröitymiseen tarvitset passin (jossa validi viisumi) ja todisteen asumisesta (esim. vuokrasopimus). Jos rekisteröidyt uudestaan samaan osoiteeseen, tarvitset vain passin.

Viisumia voi jatkaa Beijingissä 30 päivällä kaksi kertaa Beijingin maahantulo- ja poistumisvirastosta. Virasto sijaitsee kävelymatkan päässä Lama-temppelin (Yong he gong) metropysäkiltä itään, 2. kehätien varressa. Matkan varrella on yksi ylitettävä liikennevaloristeys. Viraston tunnistaa massiivisesta virastorakennuksesta, jossa liehuvat valtion liput. Viisumin jatkamiseen tarvitaan täytetty hakemus, passikuva, varallisuustodistus (esim. kopio tilikirjasta, tilillä pitäisi olla n. 2000e 3000 USD) ja kopio rekisteröitymistositteesta tai hotellin antama todistus siellä majoittumisesta. Hakemuslomakkeita saa 2. kerroksen infotiskin vierestä ja kopioita alakerrasta.

Hong kongin erikoishallintoalue

Suomalainen ei tarvitse viisumia alle 3 kk matkalle. Mannerkiinan viisumin voi hankkia Hong kongista, mutta sitä ei suositella ruuhkan vuoksi. Jos viisumin kuitenkin haluaa, kannattaa varautua jonottamaan. Itse seisoskelin jonossa pari tuntia. Virasto sijaitsee Hong kongin keskustassa.

Macaon erikoishallintoalue

Suomalaiselle viisumivapaa alle 3 kk matkalle .

Hainanin erikoistalousalue

Suomalaiselle viisumivapaa alle 15 päivän matkalle .

Perhe on pahin

29. Marraskuuta 2009

Kiinalaisessa kulttuurissa perhe on ehkä tärkein osa jokapäiväistä elämää. On tavallista, että lapset asuvat vanhempiensa luona vielä 25-vuotiainakin ja joissakin perheissä jälkikasvu ei koskaan muuta pois. Joskus myös nelikymppiset aikuiset muuttavat vanhempiensa luo joko hoitamaan heitä tai ihan taloudellisistakin syistä.

Toisin kuin Suomessa, Kiinassa on tärkeää osata kutsua jokaista perheenjäsentä oikealla nimikkeellä. Esimerkiksi, äidin puolen isoisä on “lao ye” (姥爷), kun taas isän “ye ye” (爷爷). Muita sukulaisia ovat mm. “jiu jiu” (舅舅, eno) ja “san yi” (三姨, kolmas täti). Ystävät yleensä kutsuvat toisiaan lempinimillä, kuten “Wang ge” (王哥, isoveli-Wang), mutta usein myös hieman kunnioittavammin tyyliin “lao Wang” tai “xiao Wang” (老王/小王, vanha Wang/pikku Wang). Tällainen puhuttelutapa on käytössä myös työelämässä ja miksei kotonakin. Koskaan ei myöskään ole väärin käyttää henkilön koko nimeä, joskin usein se on ehkä hieman liian virallisen oloista. Etunimen käyttö on erittäin harvinaista ja vain puoliso tai vanhemmat oikeastaan voivat edes puhutella etunimellä.

Kiinalaiset tapaavat sukulaisiaan joka viikonloppu ja usein yhteen kokoonnutaan hieman isommalle aterialle. Myös ystävien kanssa käydään lounaalla oikeastaan joka kerta kun mennään ulos. Ulkomaalaiselle tuo jatkuva sukulaisralli tuntuu joskus rasittavalta ja minun huonoksi onnekseni, morsiameni vanhemmat ovat vieläpä eronneet, joten joudun vierailemaan aina kahdessa paikassa. Siinäpä sitä sitten meneekin kaikki viikonloput… Ei paljoa jää aikaa harrastaa ja aina tuntuu, että ei ehdi kunnolla palautua viikon työnteosta.

Harrastuksista puheenollen, kiinalaisilta nuorilta ne todella tuntuvat puuttuvan. En tiedä yhdenkään tuttavani harrastavan yhtään mitään. Eipä heillä varmaan ole aikaakaan, kun jatkuvasti ovat töissä, sukuloimassa tai kavereiden kanssa lounaalla ;) Poislukien muutama rikkaan perheen äpärä, jotka eivät tee töitä ja shoppailevat joka päivä. Heitäkin mahtuu kaveripiiriini.