Aiheen ‘Talous’ arkisto

Elinkustannukset

18. Lokakuuta 2009

Vielä viime vuonna ja kesällä Beijingiin muuttaessani minulla oli vahva mielikuva siitä, miten Kiinassa eläminen on halpaa, johtuen paikallisen väestön tulotasosta. Nyt kun takanani on puoli vuotta arkea tässä maassa, olen alkanut huomaamaan, että Kiina, tai ainakin Beijing, on Suomeen verrattuna todella kallis paikka – jos siis ei oteta huomioon Euron ja Yuanin välistä kurssieroa. Tässä hieman omaa empiiristä tutkimustani:

Aloitetaan palkoista: Suomalainen työntekijä tienaa keskimäärin 1 900€/kk nettona. Beijingissä keskiasio on 2 000 ¥/kk. Alunperin vitsinä alkanut BigMac-indeksi kertoo jo karun totuuden. Beijingissä hampurilainen maksaa 12¥, Suomessa 4€. Subwayn subin hinnat toistavat samaa tarinaa: 30cm subi maksaa suomessa 8€, Beijingissä 30¥. Nyt joku varmasti jo haluaakin huomauttaa, että nämä tuotteet ovat länsimaalaisia, joten tietenkin ne ovat kalliita. Kuitenkin myös kiinalainen ruoka on kallista. Kahden hengen ateria ravintolassa maksaa 100¥. Suomessa vastaavankokoisen aterian hinta jää yleensä alle 50€.

Ruoka ei ole ainoa kallis tuote Beijingissä. Myös asunnot, autot ja polttoaine ovat tulotasoon nähden kalliita. 50m2 kaksio hyvältä paikalta maksaa Beijigiläiselle 7 000¥/kk. Tampereen keskustasta samankokoinen asunto irtoaa 800€/kk. Omistusasunnot ovat yhtä kalliita: 130 000€ tai 300 000¥. Lisäksi Kiinassa asunnon omistusoikeus raukeaa 60v asunnon ensimmäisestä ostosta, vanhojen asuntojen kaupasta lähes mahdotonta. Pieni japanilainen auto irtoaa Beijigissä noin 10 0000 yuanilla, kun taas Suomessa se maksaa 14 000€. 95-oktaaninen bensiini maksaa Suomessa hieman n. 1,3€ litralta, kun Beijigissä 93-oktaaninen maksaa 6¥/l.

Aivan kaikki ei tosin ole Kiinassa kalliimpaa – siivoja veloittaa Suomessa vähintään 25€/h, kun Beijigissä “tädin” saa siivoamaan asunnon vaivaisella 15¥/h.

Rahaa vaihtamassa

13. Lokakuuta 2009

Euroopassa ulkomaanvaluutan osto ja myynti onnistuu äärimmäisen kätevästi esim. Forexin toimipisteissä. Homma toimii kuten minkä tahansa hyödykkeen osto, eikä aikaa kulu kuin muutama minuutti. Sen sijaan Kiinassa, byrokratian ihmemaassa, rahanvaihdostakin on saatu hidasta ja hankalaa.

Joudun viisumin uusimisen takia poistumaan Kiinasta, joten edessämme on piakkoin pakollinen Hong kongin -matka. Matkaa varten nostimme hieman Hong kongin dollareita, sillä kurssi oli nyt edullinen ja matkakin on jo vajaan kahden viikon kuluttua. Kiinassa rahanvaihto onnistuu vain pankissa. Epäviralliset tahot vaihtavat rahaa myös muualla, mutta toiminta on laitonta ja riski joutua huijatuksi on suuri. Pankissa asioiminen vaatii ulkomaalaiselta aina passin esittämistä.

Ulkomaanvaluutan nostamista varten täytyy ainakin Bank of China:ssa täyttää erillinen lomake, jonka kanssa sitten mennään asiointiluukulle. Luukulle joutuu yleensä jonottamaan vajaan tunnin verran. Kun asioimaan lopulta pääsee, pankkivirkailija aloittaa vaadittavan paperisodan selvittämisen. Ennen nostoa tehdään selväksi rahanvaihdon hinta ja käytettävä valuuttakurssi. Erilaisia siirtotositteita yms. kuitteja tulee kymmenkunta. Kaikkiin näihin tarvitaan allekirjoitus ja pankin leima. Kun lappusia on pyöritelty aikansa, saa käteensä nostamansa setelit ja nipun kuitteja. BoC:ssä suurin vaihdettava rahasumma on 600 USD päivässä. Menettely saattaa poiketa eri pankeissa, mutta pääpiirteittäin homma toimii kaikkialla samanlailla.

Nostettuamme Hong kongin dollareita, huomasin seteleissä lukevan erikoisen tekstin: “… pankki lupaa maksaa tästä setelistä 500 HKD”. Toisin kuin useimmissa maissa, Hong kongin erityishallintoaluulla rahaa painaa kolme pankkia. Erityisen ovelaksi järjestelmän tekee se, että jokaisen pankin setelit ovat erilaisia. Järjestely ei ole maailmassa ainutlaatuinen, mutta äkkiseltään tuntui aika jännältä miten kolme täysin erinäköistä seteliä käy samasta valuutasta. Tosin Manner-Kiinassakin on tottunut rahan nopean muuttumisen aiheuttamaan ilmiöön: samanarvoisia rahoja löytyy lompakosta useina erikokoisina kolikkoina ja seteleinäkin. HKD sattuu vain esiintymään eri muodoissa usean painajan, eikä niinkään inflaation vuoksi.